Paikalla olivat Kaisa Alaviiri, Martti Hellström, Hanna Kiljunen, Soili Latvala, Sanna Lauslahti, Marika Niemi, Jarmo Nieminen, Juha Nurmi, Ilpo Salonen, Sampo Suihko, Tiina Thure-Toivonen, Kaisu Toivonen ja Titta Tossavainen. EKOAY:n edustajina paikalla olivat minun lisäkseni Matti Kangasniemi, Sari Karjalainen, Paavo Kokkala, Markku Kälviä, Satu Lind, Mervi Mattila, Anu Pukema ja Kaarina Salo. Tilaisuuden aiheina olivat väestövastuumalli ja talousnäkymät lähivuosina.
Erityisopetuksen luottamusmies ja väestövastuumallityöryhmän jäsen Sari Karjalainen piti hyvän ja perusteellisen alustuksen väestövastuumallista, joka otetaan käyttöön portaittain (ensin 1. ja 7. luokat). Tavoitteena on siis hoitaa erityisen tuen oppilaat alueella ja vähentää näin kuljetuskustannuksia. Itse erityisopetuksesta ei ole tarkoitus säästää. "Vanhat" koulujen saamat kertoimiin perustuvat erityisen tuen oppilaiden tuomat lisät jaetaan nyt tasaisesti kaikille niin, että oppilaskohtainen raha nousee jonkun verran. Tällä rahalla koulun pitäisi pystyä järjestämään opetus erityisen tuen oppilaille. Jos koulu ei koe kykenevänsä tähän, niin oppilas voidaan kuljettaa toiseen kouluun ja lähettävä koulu maksaa tästä. Tarkoitus on siis hyvä, mutta suuria kysymyksiä on auki. Miten koulujen toimintakulttuurit sopeutetaan tähän uudistukseen? Miten koulun resurssi riittä erityisopetusryhmän perustamiseen (ryhmään tarvitaan 9 oppilasta opettajan palkkakulujen kattamiseksi)? Miten opettajat rekrytoidaan, kun perustettavat ryhmät selviävät vasta melko myöhään keväällä? Miten virassa olevia opettajia siirretään kaupungin sisällä? Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus on aika suuri erityisluokilla. Tämä vaatii pohtimista valmistavien luokkien mallin osalta, ettei oppilas ole väärällä perusteella erityisen tuen oppilas. Oppilasssijoittelun näkökulmasta ennakoiva yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa on todella tärkeää.
Yläkoulujen toimintakulttuuri eroaa alakouluista. Mitä tämä uudistus merkitsee yläkouluissa?Vuosittain erilaiset palkkaperusteryhmät vaikuttavat myös rehtorien palkkaukseen. Miten budjetti saadaan toimimaan ajantaisena mahdollisissa oppilaiden koulujen vaihdoissa. Lopuksi voisin todeta, että tiedottaminen ja mahdollisten ongelmien ennakointi sekä perusteellinen suunnittelutyö on tämän uudistuksen onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää.
Pääluottamusmies Markku Kälviä piti erinomaisen alustuksen taloustilanteesta ja siihen vaikuttavista asioista. EKOAY:n on huolissaan sittä, että kuinka suuria leikkauksia muutamana seuraavana vuotena joudutaan opetustoimessa tekemään. Suoria vastauksia leikkausten suuruudesta emme saaneet, mutta selvää on, että leikkauksia tulee. Esim. oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tulee olemaan yksi suuri kysymysmerkki vaikutukseltaan ja toteuttamismahdollisuuksiltaan. Yhdistyksemme haluaa olla mukana kuulemassa, millaisia suunnitelmia aiheen suhteen on tehty ja vaikuttaa siihen, että leikkausten vaikutukset olisivat mahdollisimman pieniä opetuksen laatuun ja henkilöstöön. Voiko se olla mahdollista? Uskon, että hyvällä yhteistyöllä voimme saada uudenlaisia ratkaisuja, joilla saadaan säästöjä mahdollisimman pienin vahingoin. Pidänkin yhtenä edunvalvonnan tärkeänä kulmakivenä yhteistyötä sekä virkamiesten että poliittisten päättäjien kanssa. Näinä taloudellisesti heikkoina aikoina korostuu myös eri toimialaojen välienen yhteistyö, kun etsitään uusia toimintamalleja, joiden avulla on mahdollisuus säilyttää mahdollisiman hyvä opetuksen laatu pakollisten leikkausten edessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti